ONKO SUOMI PARAS MAA LAPSILLE JA NUORILLE?
Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Suomi on sivistysvaltio, jossa perheillä ja lapsilla on hyvä elää. Suomalainen on kuuliainen ja taipumaton kansalainen, maailmalla hyvin arvostettu ja hyvämaineinen. Neuvola- ja koulutusjärjestelmämme on maailman paras ja sosiaaliset edut ovat hyvät. Miksi suomalainen perhe voi huonosti? Tai miksi koulukiusaamista on niin paljon?
Kurkistaminen sivistysvaltion toimintaan hiukan syvällisemmin luo uhkakuvia ja huolta, mikä on yksilön asema tulevaisuudessa. Millä keinoin ja millä valtiollisilla toimenpiteillä pystymme turvaamaan kaikille suomalaisille maailman parhaat olot?
Toimiessani neuvolassa kouluterveydenhuollossa laman aikana, resurssit tehdä kokonaisvaltaista työtä ajettiin alas. Henkilöstön työtehtäviä lisättiin voimakkaasti ja henkilöstön määrää vähennettiin samanaikaisesti. Leikkauksia tehdään edelleen, vaikka toisaalta on tiedossa mihin nämä säästöt johtavat.
Meillä ei ole enää aikaa kohdata toista ihmistä. Neuvolakäynneillä ei ehditä huomaamaan perheen voimavarojen puuttumista tai turvaverkon olemattomuutta. Päiväkodeissa lapsiryhmät ovat isoja ja varhaisen puuttumisen malli ei tavoita perhettä. Koulussa yksittäinen oppilas ei välttämättä saa riittävää yksilöllistä tukea. Koulukiusaaminen on voimakkaasti lisääntynyt henkilöstön resurssien vähentyessä ja kaikilla sosiaali- ja terveysaloilla on nähtävissä liiallisen työn kuormittavuuden aiheuttamaa työuupumusta.
Perheet tarvitsevat yhteiskunnallista tukea nykypäivän hektisyyteen, kasvatukseen ja selviytymiseen. Liian monella perheellä ei ole varaa lasten harrastuksiin. Perheiden perusasioissa on puutteita, jolloin lapset ja nuoret voivat jäädä jopa ilman ravintoa ja vaatetustakin. Suomalainen yhteiskunta ei tue riittävästi niitä perheitä, joita on kohdannut vakava sairaus ja toimeentulo on romahtanut.
Turvakoteja on aivan liian vähän suhteessa perheiden ja lasten pahoinvointiin ja etäisyydet niihin ovat useita satoja kilometrejä. Jo olemassa olevien turvakotien käyttöaste on korkea ja koenkin, että meidän tulee mahdollistaa matalan kynnyksen turvakoteja useammille paikkakunnille, jolloin varhaisen puuttumisen malli voitaisiin toteuttaa niin, että perhe saa välitöntä tukea ja lapset saavat turvallisen avun välittömästi. Hädässä oleva lapsi ei voi odottaa.
On lapsen etu, että saavutamme tehokkaimman ammatillisen verkoston, kun jo varhaisessa vaiheessa pystymme panostamaan hyvään yhteistyöhön neuvolan, päiväkodin ja koulun kanssa.
Näin perheet voivat luottaa siihen, että he saavat apua ajoissa ja kokevat matalan kynnyksen auttamisen hyvänä. Valtion tulee ymmärtää varhaisen puuttumisen tärkeys.
Meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuus puuttua ja auttaa lähimmäisiämme ja meidän tulee kantaa yhteisöllistä vastuuta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Rakennetaan Suomi, missä kaikilla on samat mahdollisuudet hyvään elämään.